Marja Kangas (FI): Kirje

Teos kuvaa mielentilaa, jonka läheisen ihmisen menettäminen aiheuttaa. Ihminen leikkautuu irti kaltaisestaan ja mieli haavoittuu. Kriisi on yksinäinen prosessi. Ihminen tarvitsee kaltaistaa, heijastuspintaa ja kun kaltainen on poissa, kontakti on tyhjää. Silti halu puhua on olemassa.

Teoksessa puhuu naisen ääni: ”Koska en enää ikinä näe sinua, minun on kirjoitettava tämä kirje.” Teos on yksinpuhelu, jota voi kuunnella kriisikeskuksessa. Puhe on kohdistettu henkilölle, joka on kadonnut, kuollut tai lähtenyt. Tärkeää on se, että ihminen ylipäänsä sanoo jotain ja avautuu kohti.

Marja Kangas on esitystaiteilija, jonka tausta on teatterissa. Hänen työskentelynsä lähtökohtia ovat teksti ja tila, ja hän on kiinnostunut erityisesti yksityisestä tilasta. Kangas käsittelee esityksissään olemista putoamisen prosessina; se, mikä minä olen putoaa minusta jatkuvasti pois. Oleminen on kaipuuta johonkin ja siten aina epätäydellistä. Ja kuitenkin: Olemassaolo on jatkuva mahdollisuus.