Come Hell or High Femmes: The Dolls Rise

Thomasin maailma on rehevä ja vehreä. Taiteilija, joka on pukeutunut taivaansiniseen tyllimekkoon, vaeltaa solisevien purojen ja merten yli, hedelmällisen maan kukkuloilla. Thomas kuvittelee aikaa, jolloin nuket – sana, joka viittaa väljästi transnaisiin, jotka ovat niin virheettömiä ja rajoista vapaita, ettei heitä enää pidetä todellisina – ovat selvinneet joukkosukupuutosta. Miksi nuket ovat ainoat jäljellä olevat? Ehkä se johtuu siitä, että transnaiset (usein, mutta ei aina) ovat syntyneet yössä, jossa kauneuden ja älykkyyden on opittava ylittämään aika ja tila. 

Thomas uudelleenkirjoittaa sen, mitä mustana oleminen luonnossa tarkoittaa, ja luo uusia tapoja elää rauhassa, ilossa ja toipumisen hengessä suhteessa maisemaan. Teos liikkuu äänen, valon, runouden, tanssin ja musiikin kautta, vastarinnan ja toipumisen muotona. Koreografia pohjautuu maisemien queer-tulkintaan, naamioitumiseen ja muodonmuutokseen, jotka taiteilija näkee queer- ja transihmisten selviytymisen ja selittämättömän tietoisuuden keinoina.